Kouvolaan syntyi yhteistyösopimus, joka keskittää viiden seuran junioritoiminnan Kouvolan Jalkapallon KJP:n siipien suojaan. Näin taataan kaikkiin ikäluokkiin riittävästi pelaajia, kilpailua ja kehitystä.
Jalkapallon järkiavioliitot jatkuivat Kouvolassa keskiviikkona. Susien ja KJP:n toimistolla allekirjoitettiin suorastaan historiallinen sopimus, jonka myötä viiden seuran junioripelaajat ja junioritoiminta kerhoista ja harrastefutiksesta alkaen siirtyvät kuudennen eli Kouvolan Jalkapallon – KJP:n alle.
Yhteistyöhön lähtivät Korian Ponsi, Kumu JT, MYPA, Sudet ja Valkealan Kajo. Uusi toimintamalli tulee voimaan 16. marraskuuta 2020 alkaen, jolloin KJP:n alaisuuteen siirtyy noin 700 juniorijalkapalloilijaa sekä iso joukko valmentajia, muita toimihenkilöitä ja toivottavasti myös talkoolaisia. Kaikkia tarvitaan.
Koska muutos on iso ja tekemistä todella paljon, ensi kausi tulee olemaan vielä eräänlainen välivuosi tai pikemminkin sisäänajovuosi. KJP:n puheenjohtaja Jarmo Mäkelä arvioi, että säätöä on edessä, mutta keskiössä on koko ajan tärkein, juniorit.
– Kaikki asiat eivät muutu heti, vaan tehdään näillä resursseilla sopivaan tahtiin, hitaasti kiiruhtaen. Ensi kaudella monia taustalla olevia asioita säädetään ja muutetaan, mutta pelaajan arki pyritään kuitenkin tekemään parhaaksi mahdolliseksi, Mäkelä luonnehtii.
Vaikka kyse ei ole seurafuusiosta, nurkkapöytäpuheilta ei todennäköisesti vältytä. Susien ja KJP:n toiminnanjohtaja Harri Koskinen lupaakin, että yhteistyön synnyttäjät kiertävät ahkerasti seuroissa puhumassa muutoksesta ja sen syistä mahdollisimman avoimesti. Tarvetta varmasti on.
– On hyvä ja tärkeä asia, että vapaaehtoisten merkitystä toiminnalle korostetaan ja halu jatkaa mukana toiminnassa kartoitetaan, Ponnen Jari Malminen sanoo.
Jokaiselle oikea kehityspaikka
Yhteistyökuviota on koottu seurojen kesken puolentoista vuoden ajan. KJP:n Mäkelä sanoo kuitenkin, että ajatuksen tasolla yhteistyö on ainakin kahdeksan vuoden ikäinen juttu.
– Palloliiton seminaareissa tuli aina selväksi, että tahtotila yhteistyölle on olemassa. Jo 8v8-joukkueita on ollut vaikea saada kokoon yhden seuran voimin, jolloin on tehty yhteisjoukkueita, Mäkelä kiteyttää.
Viiden kimpan synnyttämisessä on iso ja selkeä taka-ajatus – paikallisen pelaajatuotannon laadun ja määrän nostaminen.
Vaikka työ seuroissa olisi kuinka hyvää, yhden seuran juniorimäärät eivät alkuunkaan aina takaa joukkueeseen riittävää kilpailutilannetta ja näin parasta motivaatiota. Ja koska nuoret kehittyvät hyvin eri tahdissa, kenenkään ei myöskään pitäisi joutua ripustamaan nappulatossuja naulaan siksi, että vaatimustaso sattumoisin todella kovassa ikäluokassa oli siihen hetkeen liian kova.
Eli riittävän suuressa joukossa jokaiselle löytyy varmimmin juuri sillä hetkellä kehittävin ympäristö, eivätkä valinnat tietenkään ole kiveen hakattuja, vaan kansainväliseen tapaan pelaajat liikkuvat, tutustuvat toisiinsa ja ottavan askeleen mahdollisesti kohti isompia ympyröitä.
Susien puheenjohtaja Merja Larikka näkee yhteistyössä voimaa myös kuningaspelin kabineteissa.
– Meidän kaltaisellamme noin 250 jäsenen seuralla ei ole Palloliiton elimissä paljonkaan päätösvaltaa, mutta viiden seuran juniorit yhdistämällä tilanne onkin jo toinen.
Alkupotkut kotikulmilla
Pienten jalkapalloilijoiden vanhempien ei kannata oitis huolestua kasvavasta bensalaskusta. Niin ikään ikänsä Ponnen tai Susien verkkapuvussa ylpeänä kulkeneen veteraanin ei pidä vaipua epätoivoon. Vanhat kantaseurat jatkavat toimintaansa ja etenkin pienimpien harrastajien treeni- ja pelimatkat pysyvät ennallaan.
Eli kun pelataan 5v5-futista, 6-9-vuotiaina, pelipaikka on tuttu kenttä ja pelikavereina tutut pojat tai tytöt. Perusseurojen nimet säilyvät käytössä, eli esimerkiksi Kuusankoskella viilettää KJP Kumu JT:n junioreita ja Valkealassa KJP Kajon nappuloita. KJP-teksti painatetaan vanhassa seura-asussa esimerkiksi hihaan.
Tasojoukkueiden muodostaminen alkaa siis vasta siinä vaiheessa, kun siirrytään pelaamaan 8v8-pelejä. Tässä kohdin yhteistyökuvia alkaakin näkyä ensiksi, sillä meneillään oleva kausi päättyy Palloliiton pykälissä 15.11., joten 8v8 -ikäluokkien tasojoukkueita on haarukoitava jo tänä kesänä.
Yhteistyön myötä odotetaan kaikkea urheilua vaivaavan drop-out -ilmiön suitsimista. Kun toiminta on yhden organisaation alla, toimintatavat pystytään yhtenäistämään jo pienestä pitäen. Näin ollen yhteisjoukkueisiin siirtyminen ei johda kulttuurishokkiin ja sitä kautta innon lässähtämiseen.
Uusi yhteistyökuvio lisää jalkapallon harrastusmahdollisuuksia myös keskustojen ulkopuolella. Jalkapallokoulun laajentaminen Kausalaan, Elimäelle, Jaalaan ja Uttiin kuuluu lähitulevaisuuden suunnitelmiin.
MYPA tavoite paikallisesti
Kouvolalaisen pelaajapolun huipulla on tällä hetkellä Ykköseen valmistautuva Myllykosken Pallo.
KJP:n ja MYPA:n välillä on solmittu viisivuotinen yhteistyösopimus, joka määrittelee muun muassa kasvattajarahan palautustavan. Kun KJP:n juniorisampo tuottaa pelaajan MYPA:n edustukseen, MYPA:n maksaman ja Palloliitosta osaltaan palautuvan kasvattajarahan jako menee niin, että KJP saa 60 prosenttia ja MYPA 40.
MYPA:n asema on huomioitu myös sellaisessa teoreettisessa tapauksessa, että KJP nousisi Kakkoseen ja MYPA putoaisi sinne. Samalla sarjatasolla pelatessaan MYPA saa oikeuden neuvotella ensin paikallisten pelaajien kanssa.
Alkavalla kaudella Kouvolassa pelaa edustusjoukkue nimellä KJP Sudet, mutta jo ensi kaudella sekin esiintyy KJP:n nimellä ja peliasussa. Samalle tasolle päätyminen ei ole teoriaa siksi, etteikö KJP Sudet pystyisi kamppailemaan noususta Kakkoseen, vaan siksi että MYPA:a tuskin nähdään syksyllä Ykkösen taulukon alapäässä.
– Se on ollut tässä vaikein paikka, että 1912 perustetulla seuralla ei enää ensi kesänä ole edustusjoukkuetta. Mutta omaa seuraa ja sen perinteitä voi pitää yllä muilla tavoin, Susien Merja Larikka sanoo.
Futsal mukaan lajikirjoon
Jatkossa KJP ei ole enää pelkkä jalkapalloseura. Lajivalikoimaan otetaan mukaan harrastajamääriään tasaisesti nostanut futsal.
Jo syksyllä alkaviin futsal-sarjoihin ilmoitetaan KJP:stä joukkueet miehiin, naisiin, B- ja C-poikiin sekä B- ja C-tyttöihin.
Sisähallissa pelattavana futsal ei ole olosuhdeherkkä kuten isoveljensä jalkapallo, ja koulujen salit mukaan lukien harrastuspaikkoja löytyy helposti. Vaikka pelaajia on kentällä kerrallaan vähemmän, myös kenttä on pienempi. Futsalin onkin todettu kehittävän pallotekniikkaa monipuolisesti, eikä sen harrastaminen sulje jalkapalloa pois eikä toisinpäin. Kouvolalaisittain tunnetuin molempien lajien taitaja lienee MYPA:ssa aikanaan pelannut Ville Saxman. Myös KJP Susien edustusjoukkueessa pelaava Elias Martikainen on pelannut päättyneellä kaudella futsal-liigaa Jyväskylässä.
Tässä tehdään historiaa. Kuuden seuran edustajat pistävät puumerkit puolitoista vuotta valmisteltuun yhteistyösopimukseen. Kuvassa vasemmalla Ponnen Jari Malminen, KJP:n Jarmo Mäkelä, Susien Merja Larikka, MYPA:n Heikki Pulkkinen. Kumu JT:n Mikko Pajari ja Kajon Jussi Nikkonen. | Kuvat: Markku Lintula, Sudet.
